Yhdestä haaveesta totta

29.5.2019 Yleinen 0 Comments

Nuoresta saakka olen tuntenut vetoa Islantia kohtaan. Olen miettinyt voisiko maa olla oikeasti niin kaunis, kuin se näyttää valokuvissa vai olinko luonut itselleni jonkinlaisen haavemaailman. Viikko sitten pääsin katsomaan Islantia omin silmin. Lentokentälle saavuttua ympärillä oleva maisema antoi viitteitä, että lentomme olisi suunnattu kuuhun. Näky ja karuus oli todella vaikuttavaa sekä hieman hämmentävää. Ensimmäinen ilta meni ihmetellessä maisemia ja taistellessa unta vastaan, joka olisi tullut liian aikaisin ottaen huomioon kolmen tunnin aikaeron. Illan aikana saimme esimakua saaren loistavasta ruokatarjonnasta ja suunnittelimme tulevien päivien ohjelmaa. Tässä kohtaa totesimme vuokra-auton käteväksi välineeksi saareen tutustumisessa.

Moni oli varoitellut saaren hintatasosta ja vaihtelevista sekä huonoista keleistä. Meidän kohdalla kelit oli oikein mainiot ja  lämmintä oli kiva, vaikka emme sitä reissulta hakenut. Hintataso on jonkin verran korkeampi, mutta esimerkiksi auton vuokraaminen oli samaa tasoa, kuin muissakin meidän käymissä kohteissa. Toki käytimme paikallista autovuokraamoa isojen ketjujen sijaan ja auto ei ollut hintatasoltaan kallista mallia. Auton vuokraamisessa oli etunsa siinäkin mielessä, että hyvin paljon pystyimme vaikuttamaan ravintola valintaan. Etsimme matkan varrelta pienet ravintolat joissa oli tarjolla kalaa ja hintataso ei ollut korkea. Poikkeuksena päivä jolloin kävimme ns. Kultaisen kierroksen ja jouduimme tyytymään ”turistisapuskaan”, joka oli hinnoiteltu reilulla kädellä. Meidän reissu sattui vähän vahingossa sesongin ulkopuolelle, mutta siltikin oli havaittavissa, että Kultainen kierros eli Colden Circle oli meidän reiteistä ruuhkaisin. Tämä reitti on matkailijoiden suosima, sillä reitin varrelta löytyy monenlaista nähtävää. Kuljimme reitin niin, että ensimmäisenä saavuimme Thingvellirin (Pingvellir) kansallispuistoon, tästä jatkoimme Haukadalurin alueelle Geysiria ihastelemaan ja viimeisenä kävimme Gullfossilla (putous). Paluumatkalla pysähdyimme muutamaan otteeseen maisemia ihastelemaan.

Vulkaanisen maan mustat rannat

Thingvellerin kansallispuisto

Thingvellerin kansallispuisto

Seljalandfoss

Seljalandfoss

Seljalandfoss

Seljalandfoss

Runoilijan koti

Grindavik

Grindavik josta aukesi näkymät laguunille

 

Bluelagoon

Gullfoss

Haukadalur

Strokkur

Kultaisen kierroksen lisäksi autoilimme Seljalandfossin putouksille. Matka kohteeseen oli varustettu huikeilla maisemille, joista pysähdyimme ihastelemaan useampaan otteeseen. Reitti oli hyvin rauhallinen ja meidän lisäksi paikalla oli lähinnä opiskelija ryhmiä. Putouksilla oli korkeutta jopa 60 metriä ja yksi putouksista sijaitsi luolan sisällä. Aivan huikea kohde josta ei selvinnyt kuivilla varusteilla ja kameran linssiä sai putsata vedestä useaan otteeseen.

Maisemia ihastelimme myös jalkaisin, kun kipusimme Bluelagoonin lähellä sijaitsevalle Grindavikille. Hyvä mäkitreeni, jonka työ palkittiin ylhäällä avautuvilla maisemilla. Muutamaan päivään mahtui paljon nähtävää ja koettavaa, mutta maltoimme myös levätä ja rentoutua. Yksi rentouttava kokemus oli Bluelagoon, jossa nautimme auringonpaisteesta 38 asteisessa vedessä. Kaiken kaikkiaan oli oikein onnistunut reissu, jolla oli positiivinen vaikutus moneen asiaan. Kohdekin täytti odotukset tai ehkä vielä enemmän, sillä Islantiin olisi halu palata uudelleen. Kiertää koko saari ympäri ja päästä näyttämään kohde myös lapsille.