Pieniä ilonaiheita

Keväällä vaihdoin Medinillani isompaan ruukkuun, vaikka kasvissa oli havaittavissa uusia alkuja (joita epäilin kukiksi). Onneksi tuo ruukun vaihtaminen ei mullistanut kasvin elämää vaan piristyi isommasta kodistaan ja  epäilyksenikin kävi toteen. Nyt Medinillassani on yksi ihastuttava kukka, joka jatkaa vielä kasvuaan. Tällaiset onnistumiset saa kyllä hymyn huulille ja miksipä ei kun tuota kaunokaista katselee. 

Viherpaukalon sitkeyden lisäksi on palkittu myös antiikin metsästäjän sitkeys. Vihdoinkin löysin etsimäni kynttilänjalan. Pitkään ehdinkin ihastelemaan tätä kuvissa, kunnes tärppäsi. Perheen nuorimmainenkin on kovin innoissaan äidin löydöstä. Tämä tuntuu olevan poikalapsen suosikki sisustustuote, kun siitä voi rakennella torneja ja muita kivoja muodostelmia. Saa nähdä millaiseksi kynttilänjalka vielä taipuu pojan käsittelyssä.